Perinteinen kustannuslaskenta jakaa yleiskustannukset usein karkeasti, esimerkiksi liikevaihdon tai myyntimäärän suhteessa. Tämä tuntuu reilulta mutta johtaa harhaan: tuote, joka työllistää varastoa, käsittelyä ja asiakaspalvelua paljon, saa saman kustannustaakan kuin yksinkertainen tuote, jos niiden myynti on yhtä suuri. Lopputulos on vääristynyt kuva kannattavuudesta, jossa monimutkaiset tuotteet näyttävät kannattavammilta kuin ovat ja yksinkertaiset kannattamattomammilta.
Toimintolaskenta korjaa tämän. Se kohdistaa kustannukset sen mukaan, kuinka paljon kukin tuote tai asiakas todella aiheuttaa toimintoja. Tässä oppaassa käydään läpi, mitä toimintolaskenta tarkoittaa, miten se toimii ja miksi se on erityisen hyödyllinen toimitusketjun kustannusten ymmärtämisessä.
Mitä toimintolaskenta tarkoittaa?
Toimintolaskenta, englanniksi Activity-Based Costing eli ABC, on kustannuslaskennan menetelmä, jossa kustannukset kohdistetaan ensin toiminnoille ja sitten toiminnoilta tuotteille, asiakkaille tai muille kohteille sen mukaan, kuinka paljon ne kutakin toimintoa käyttävät.
Perusajatus on, että kustannukset eivät synny tuotteista vaan toiminnoista. Tuote ei sinänsä aiheuta kustannusta, vaan sen tilaaminen, varastointi, käsittely ja toimittaminen aiheuttavat. Kun kustannukset kohdistetaan näiden toimintojen kautta, saadaan paljon tarkempi kuva siitä, mikä todella maksaa.
Huomaa, ettei toimintolaskennan ABC (Activity-Based Costing) ole sama asia kuin varastonhallinnan ABC-analyysi, joka luokittelee nimikkeet arvon mukaan. Sama lyhenne tarkoittaa kahta eri asiaa. Lue varastonhallinnan ABC:stä: ABC-analyysi varastonhallinnassa
Miksi perinteinen kustannusten jako johtaa harhaan?
Perinteisessä laskennassa yleiskustannukset, kuten varaston, logistiikan ja hallinnon kulut, jaetaan tuotteille jonkin yksinkertaisen jakoperusteen mukaan, tyypillisesti myynnin tai volyymin suhteessa. Ongelma on, ettei tämä jakoperuste vastaa todellista kustannusten syntyä.
Esimerkki: kaksi tuotetta myy molemmat 100 000 eurolla. Tuote X menee suurissa erissä, sitä varastoidaan vähän aikaa ja se toimitetaan harvoin. Tuote Y menee pieninä erinä, vaatii paljon varastotilaa, käsittelyä ja tiheitä toimituksia. Perinteinen laskenta antaa molemmille saman yleiskustannustaakan, vaikka tuote Y aiheuttaa moninkertaisesti enemmän toimintoja. Tuote Y näyttää siis kannattavammalta kuin se on, ja tuote X kannattamattomammalta.
Miten toimintolaskenta tehdään?
Toimintolaskenta etenee neljässä vaiheessa.
1. Tunnista toiminnot
Selvitä, mitkä toiminnot aiheuttavat kustannuksia. Toimitusketjussa näitä ovat esimerkiksi ostotilausten käsittely, vastaanotto, varastointi, keräily, pakkaus, toimitus ja asiakaspalvelu.
2. Kohdista kustannukset toiminnoille
Jaa yleiskustannukset toiminnoille. Esimerkiksi varastohenkilöstön palkat kohdistetaan keräily- ja vastaanottotoiminnoille, varaston tila säilytystoiminnolle ja niin edelleen.
3. Määritä kustannusajurit
Kustannusajuri on mittari, joka kuvaa, kuinka paljon kukin kohde käyttää toimintoa. Esimerkiksi tilauskäsittelyn ajuri voi olla tilausten lukumäärä, keräilyn ajuri keräilyrivien määrä ja toimituksen ajuri toimituskertojen määrä.
4. Kohdista kustannukset kohteille
Laske, kuinka paljon kukin tuote tai asiakas käyttää toimintoja ajureiden perusteella, ja kohdista kustannukset sen mukaan. Tuloksena on tuotteen tai asiakkaan todellinen kustannus, joka huomioi sen aiheuttaman työn.
Toimintolaskenta toimitusketjussa
Toimintolaskenta on erityisen arvokas toimitusketjussa, koska juuri siellä syntyy paljon kustannuksia, jotka perinteinen laskenta jättää kohdistamatta. Toimintolaskenta on edellytys kahdelle tärkeälle analyysille:
- Tuotekannattavuus: mitkä tuotteet ovat aidosti kannattavia, kun niiden aiheuttamat toimitusketjun kustannukset huomioidaan. Lue lisää: Tuotekannattavuus näkyväksi
- Asiakaskannattavuus: kuinka kallista kunkin asiakkaan palveleminen on. Lue lisää: Asiakaskannattavuus toimitusketjussa
Toimintolaskennan hyödyt ja rajoitteet
Hyödyt: Toimintolaskenta antaa tarkemman kuvan kannattavuudesta, paljastaa piilevät kustannukset ja tukee parempia päätöksiä hinnoittelussa, valikoimassa ja asiakassuhteissa.
Rajoitteet: Tarkka toimintolaskenta voi olla työläs toteuttaa käsin, koska se vaatii toimintojen ja ajureiden määrittelyä sekä dataa niiden käytöstä. Pk-yritykselle järkevin tapa on usein automatisoida laskenta ohjelmistolla, joka kohdistaa kustannukset olemassa olevan datan perusteella, sen sijaan että rakennettaisiin raskas erillinen laskentamalli.
Yhteenveto
Toimintolaskenta kohdistaa kustannukset sen mukaan, kuinka paljon tuotteet ja asiakkaat todella aiheuttavat toimintoja, eikä karkean jakoperusteen mukaan. Se tehdään tunnistamalla toiminnot, kohdistamalla kustannukset niille, määrittämällä kustannusajurit ja kohdistamalla kustannukset kohteille. Toimitusketjussa toimintolaskenta on edellytys luotettavalle tuote- ja asiakaskannattavuudelle. Pk-yritykselle se kannattaa yleensä automatisoida olemassa olevan datan pohjalta.
Haluatko kustannukset kohdistettuna ilman raskasta laskentamallia?
Wisestein SCM kohdistaa toimitusketjun kustannukset tuotteille ja asiakkaille olemassa olevan datan pohjalta, jolloin näet todellisen kannattavuuden ilman erillistä toimintolaskentaprojektia.
Varaa maksuton esittely tai tutustu referensseihimme.
Usein kysytyt kysymykset
Toimintolaskenta eli Activity-Based Costing on menetelmä, jossa kustannukset kohdistetaan ensin toiminnoille ja sitten tuotteille ja asiakkaille sen mukaan, kuinka paljon ne kutakin toimintoa käyttävät.
Perinteinen laskenta jakaa yleiskustannukset karkeasti esimerkiksi liikevaihdon suhteessa. Toimintolaskenta kohdistaa kustannukset sen mukaan, kuinka paljon kukin tuote tai asiakas todella aiheuttaa toimintoja, joten kuva kannattavuudesta on tarkempi.
Ei. Toimintolaskennan ABC tarkoittaa Activity-Based Costingia eli kustannusten kohdistamista. Varastonhallinnan ABC-analyysi luokittelee nimikkeet arvon mukaan. Sama lyhenne tarkoittaa kahta eri asiaa.
Toimitusketjussa syntyy paljon kustannuksia, jotka perinteinen laskenta jättää kohdistamatta. Toimintolaskenta on edellytys luotettavalle tuote- ja asiakaskannattavuudelle.