Kaikkia varaston nimikkeitä ei kannata ohjata samalla tarkkuudella. Osa tuotteista tuo valtaosan liikevaihdosta, osa makaa hyllyssä vuosikausia ja sitoo pääomaa tuottamatta juuri mitään. Silti monessa pk-yrityksessä jokaista nimikettä kohdellaan samalla logiikalla: sama tilaustapa, sama seuranta, sama huomio. Tämä tarkoittaa, että tärkeisiin tuotteisiin ei panosteta tarpeeksi ja vähäpätöisiin liikaa.
ABC-analyysi ratkaisee tämän. Se on yksinkertainen mutta tehokas tapa luokitella nimikkeet niiden merkityksen mukaan, jotta varastonhallinnan huomio kohdistuu sinne, missä sillä on suurin vaikutus. Tässä oppaassa käydään läpi, mihin ABC-analyysi perustuu, miten luokittelu tehdään ja miten sitä hyödynnetään käytännössä.
Mihin ABC-analyysi perustuu?
ABC-analyysi pohjautuu Pareto-periaatteeseen eli niin sanottuun 80/20-sääntöön. Sen mukaan tyypillisesti noin 20 prosenttia nimikkeistä tuottaa noin 80 prosenttia liikevaihdosta tai katteesta. Loput 80 prosenttia nimikkeistä muodostaa vain pienen osan kokonaisuudesta.
Tämä epäsuhta on varastonhallinnan kannalta hyvä uutinen: jos ohjauksen tarkkuus kohdistetaan siihen pieneen joukkoon, joka muodostaa suurimman osan arvosta, saadaan suurin hyöty pienimmällä työllä.
ABC-luokat
Nimikkeet jaetaan kolmeen luokkaan niiden merkityksen mukaan. Luokittelukriteerinä käytetään yleisimmin myynnin arvoa tai katetta, ei pelkkää kappalemäärää.
A-nimikkeet ovat tärkeimmät. Ne muodostavat tyypillisesti noin 80 prosenttia myynnin arvosta, vaikka niitä on lukumääräisesti vähän, usein noin 20 prosenttia nimikkeistä. Näitä ohjataan tarkimmin: tiheä seuranta, huolelliset tilauspisteet ja korkea palvelutaso.
B-nimikkeet ovat keskitärkeitä. Ne muodostavat noin 15 prosenttia arvosta. Näitä ohjataan kohtuullisella tarkkuudella.
C-nimikkeet ovat lukumääräisesti suurin mutta arvoltaan pienin ryhmä. Ne muodostavat vain noin 5 prosenttia arvosta, vaikka niitä on usein yli puolet nimikkeistä. Näitä ohjataan kevyesti: suuremmat tilauserät, harvempi seuranta, yksinkertaiset säännöt.
Prosentit ovat suuntaa antavia. Olennaista on suhde, ei tarkat rajat: pieni joukko nimikkeitä hallitsee arvoa, suuri joukko muodostaa hännän.
Näin teet ABC-analyysin vaihe vaiheelta
ABC-analyysin voi tehdä periaatteessa taulukkolaskennalla, vaikka isommilla nimikemäärillä työ kannattaa automatisoida.
- Valitse luokittelukriteeri. Yleisin on vuosimyynnin arvo (kappalemäärä kerrottuna hinnalla). Kate on usein vielä parempi kriteeri, koska se ohjaa kannattavuuden mukaan.
- Laske kriteerin arvo jokaiselle nimikkeelle valitulta ajanjaksolta, esimerkiksi viimeiseltä 12 kuukaudelta.
- Järjestä nimikkeet suuruusjärjestykseen arvon mukaan, suurimmasta pienimpään.
- Laske kumulatiivinen osuus. Lisää nimikkeiden osuudet yhteen ylhäältä alaspäin, kunnes saavutat luokkien rajat.
- Aseta luokkarajat. Esimerkiksi: kumulatiivinen 0-80 prosenttia on A, 80-95 prosenttia on B ja 95-100 prosenttia on C.
- Toimi luokittelun mukaan. Kohdista ohjaus, seuranta ja palvelutaso luokan mukaan.
Miten ABC-luokittelua hyödynnetään?
Pelkkä luokittelu ei tuota hyötyä, vaan se että ohjaus muuttuu luokan mukaan.
Tilauspisteet ja varmuusvarastot. A-nimikkeille lasketaan tarkat tilauspisteet ja niille pidetään korkea palvelutaso, koska puute niissä on kallis. C-nimikkeille riittävät yksinkertaiset säännöt ja suuremmat tilauserät. Lue lisää: Tilauspiste ja varmuusvarasto
Inventoinnin tiheys. A-nimikkeet kannattaa tarkistaa useammin kuin C-nimikkeet, koska virhe niissä maksaa enemmän.
Kiertonopeustavoitteet. Eri luokille voi asettaa eri kiertonopeustavoitteet. Lue lisää: Hyvä varaston kiertonopeus
Hitaan varaston päätökset. C-luokasta löytyy usein nimikkeitä, joita ei kannata pitää valikoimassa lainkaan. ABC-analyysi tuo nämä näkyviin.
ABC-analyysin rajoitteet
ABC-analyysi on tehokas mutta yksiulotteinen: se luokittelee vain arvon mukaan eikä huomioi kysynnän tasaisuutta. Tasaisesti menevää ja satunnaisesti piikittävää nimikettä ohjataan eri tavalla, vaikka niiden myynnin arvo olisi sama. Tämän takia ABC-analyysi kannattaa usein yhdistää XYZ-analyysiin, joka luokittelee nimikkeet kysynnän vaihtelun mukaan. Lue lisää: ABC- ja XYZ-analyysi
Yhteenveto
ABC-analyysi luokittelee nimikkeet niiden merkityksen mukaan ja perustuu havaintoon, että pieni osa tuotteista muodostaa suurimman osan arvosta. Luokittelu tehdään järjestämällä nimikkeet myynnin tai katteen mukaan ja jakamalla ne A-, B- ja C-luokkiin kumulatiivisen osuuden perusteella. Hyöty syntyy, kun ohjaus, seuranta ja palvelutaso kohdistetaan luokan mukaan. Vielä tarkempaan ohjaukseen ABC kannattaa yhdistää XYZ-analyysiin.
Haluatko ABC-luokittelun valmiina omasta datastasi?
Wisestein SCM tekee ABC-luokittelun automaattisesti ja yhdistää sen kannattavuuteen ja kiertonopeuteen, jotta tiedät heti, mihin nimikkeisiin huomio kannattaa kohdistaa.
Varaa maksuton esittely tai tutustu referensseihimme.
Usein kysytyt kysymykset
ABC-analyysi perustuu Pareto-periaatteeseen eli 80/20-sääntöön, jonka mukaan tyypillisesti noin 20 prosenttia nimikkeistä tuottaa noin 80 prosenttia liikevaihdosta tai katteesta.
A-nimikkeet ovat tärkeimmät ja muodostavat noin 80 prosenttia arvosta, vaikka niitä on vähän. B-nimikkeet ovat keskitärkeitä, noin 15 prosenttia arvosta. C-nimikkeet ovat lukumääräisesti suurin mutta arvoltaan pienin ryhmä.
Valitse luokittelukriteeri (yleensä myynnin arvo tai kate), laske se jokaiselle nimikkeelle, järjestä nimikkeet suuruusjärjestykseen, laske kumulatiivinen osuus ja aseta luokkarajat esimerkiksi 80, 95 ja 100 prosenttiin.
ABC-analyysi luokittelee vain arvon mukaan eikä huomioi kysynnän tasaisuutta. Tämän takia se kannattaa usein yhdistää XYZ-analyysiin, joka luokittelee nimikkeet kysynnän vaihtelun mukaan.